Kertakäyttöisyys on kirosana! - muuallakin kuin festareilla. Vanhat nuoret suosivat siis kirpputoreja, joilta voi aina säännöllisin väliajoin tehdä hyviä löytöjä. Muodikkuuskin onnistuu varsinkin nyt, kun esim. eräidenkin ruotsalaisten (ja tanskalaisten) vaateketjujen valikoimat näyttää siltä, että joku on ryöstänyt vanhainkodin ja pistänyt mummojen koltut kauppaan.
 |
| Tällaista tavaraa oli tarjolla kesällä 2011 (osa on ehkä naapureiden pyykkejä) |
Sofia onkin nyt houkutellut talonsa asukkaat pitämään pihalle yhteistä pihakirppistä ensi lauantain Siivouspäivän yhteydessä. Ei haittaa vaikka on jo syksy, kun omalta pihalta pääsee äkkiä sisätiloihin lämmittelemään! (Ja asiakkaillekin voisi ehkä yrittää myydä lämmittävää kahvia...) Muita itse järjestetyn pihakirppiksen hyviä puolia ovat tietysti ilmainen myyntipaikka (kaikki myynti on heti plussaa) ja tavaran raahamisen suhteellinen vähyys. Voin suositella kaikille!
 |
| Tämä villapaita löysi jo uuden kodin. Mutta mitä aarteita onkaan naapureilla vielä tarjolla? |
Jos joku ei nyt jaksa/ehdi/viitsi kirpparia pihalleen perustaa, niin siivouspäivän voi silti käyttää esim. kaappien tyhjennykseen (sen tekee jokainen kuitenkin liian harvoin!). Löytyneet aarteet voi ottaa uudelleen käyttöön, lahjoittaa kavereille, arpoa blogissa (näyttäisi olevan suosittu tapa päästä eroon harhaostoksista) tai toimittaa vaikka paikalliseen kierrätyskeskukseen (jotka usein jopa hakevat ainakin isommat tavarat).
 |
| Jonkun mummon paita. Eikun oho, tää olikin vaatekaupasta tää kuva. |
