Viimeaikoina en paljon ole jaksanut lukemiseen keskittyä, kun viilenneet ilmat ovat (jokavuotiseen tapaan) saaneet minut innostumaan käsitöistä. Jokin verran olen kuitenkin aakkosissa edennyt:
Kajsa INGEMARSSON: Keltaisten sitruunoiden ravintola
On olemassa joitakin kirjoja, joita tarkkaavainen ihminen voi löytää ihan jokaiselta kirpputorilta (riippumatta siitä onko kysessä itsemyyntikirppis vain esim. SPR:n Kontti). Aiemmin tällainen kestoklassikko oli Macno (en onnistunut löytämään ollenkaan linkkejä tähän netissä, joten ilmeisesti sitä ei kukaan ole lukenut? En minäkään) ja nykyään se taitaa olla tämä Ingemarssonin kirja. Netistä luin että kirja oli vuoden 2005 myydyin Ruotsissa. Huhhuh. Kömpelöitä henkilöhahmoja ja aika olemattomia juonenkäänteitä. Kirja yritti ehkä vähän liikaa olla jotenkin vakavastiotettava, sillä enemmän olisin (ehkä) tykännyt jos olisi edes välillä mennyt kunnolla överiksi ja ollut reilusti hömppää. Positiivista: Raikas kansi, siinä oli sitruunoita.
Ha JIN: Odotus
Tähän kirjaan sitten päädyin J-hyllyllä lähinnä kai siksi etten ole aiemmin paljoakaan tutustunut kiinalaiseen kirjallisuuteen. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kulttuurivallankumouksen aikaan, joskaan se ei ollut pääosassa vaan näkyi yleisellä tasolla päähenkilöiden maailmassa. Kiinnostavinta oli mielestäni arjen kuvaus. Päähenkilö, lääkäri Lin Kong esimerkiksi joutuu valtion määräämänä töihin sairaalaan satojen kilometrien päähän perheensä luota ja siellä hän asuu asuntolassa 4 huonetoverin kanssa. Hyvinkoulutettu lääkäri! Paitsi että tekee työnsä hyvin kaikkien työntekijöiden pitää lisäksi vuosittain suorittaa koe oikeanlaisesta (kommunistisesta) ajattelusta. Tuli kovasti olo, että nykyään sitä pääsee työelämässä aika helpolla ja muutenkin on pulla suussa, kun jopa yliopiston palkoilla pystyy ihan oman asunnonkin hankkimaan.
Hanif KUREISHI: Esikaupunkien Buddha
Tämä kirja oli päässyt joskus "luettavat"-listalleni, koska on ilmeisesti jo jonkinlainen klassikko. Itse en ihan kauheasti innostunut - en jotenkin osannut eläytyä päähenkilön hölmöilyihin eikä tuo 70-luvun Englantikaan miljöönä ollut minua kaikkein eniten kiehtova. Luulen silti että jotain muuta tulen vielä Kureishilta lukemaan.
Stieg LARSSON: Miehet jotka vihaavat naisia, Tyttö joka leikki tulella, Pilvilinna joka romahti
Näistä ensimmäinen tuli ostettua pokkarina lentokentältä Intiaan lähtiessä, kun tarvitsin mukaani kirjan jonka voin hylätä lukemisen jälkeen (toinen vaihtoehtoni oli Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa, mutta se taisi jäädä hyllyyn siksi että arvelin etten pysty lukemaan teiniahdistuksesta aavikolla. Kyllä tässäkin sitten ahdistusta oli ihan riittävästi). Ja ehkä vähän oli mukana "pakko tietää mistä kaikki muut puhuu"-syytä. Larsson ei ehkä ole mikään tiivistetyn ilmaisun mestari, mutta yllättävän hyvin jaksoin lukea, miten päähenkilö selvittelee jotain talousrikosta. Ja vikat kaksi osaahan oli oikeastaan kuin yksi kirja, jota kirjoittaja ei ole saanut puserrettua lyhyemmäksi vaan on jakanut sen siksi puoliksi. Vähän minua ihmetyttää edelleen, millä perusteella Larssonia tituleerataan hyvinvointi-Ruotsin romuttajaksi yms. - vastaavia juonia naisiin kohdistuvasta väkivallasta on kyllä muissakin dekkareissa ja muutenkin juonenkäänteet oli välillä sen verran uskomattomia että itse en kokenut niiden hirvittävän hyvin sitoutuvan reaalimaailmaan. Edes vaikka lukujen alussa olikin kaikenlaisia todellisia(?) tilastoja väkivallasta Ruotsissa (kun ei ne edes sitten mitenkään liittyneet juoneen!). Olisin minä näitä silti voinut lisääkin lukea, jos kirjoittaja ei olisi kuollut. Lähitulevaisuudessa pidän ainakin leffaillan, jossa katson kaikki tähän mennessä julkaistut elokuvat.
Stephenie MEYER: Twilight, New moon, Eclipse & Breaking dawn
Näihin tutustumisessa oli sama syy kuin Larssonin kirjoissa - halusin tietää mistä kaikki puhuvat. Jos tarkkoja ollaan niin näistä olen LUKENUT vain New Moonin, loput kuuntelin äänikirjoina ja täytyy muuten mainita että englanninkielisen version lukija Ilyana Kadushin on ihana. Kakkososan päädyin lukemaan kun ekan olin ottanut äänikirjana Intiaan ja sen kuunneltuani piti tietysti saada kakkososa unettomia öitä varten. Tuli sitten ostosreissulla tutustuttua sellaiseenkin ilmiöön kuin piraattikirjat: kirja ei maksanut juuri mitään, mutta se on painettu omituiselle harmaalle paperille, osat sivuista oli nidottu vääriin paikkoihin ja osa oli peilikirjoituksella! Pysyypähän lukija vireänä. (Niin ja kyllä se Stephenie jossain on onnistunut, kun jaksoin kuitenkin kaikki osat kahlata läpi vaikka Bella olikin ärsyttävä. Varsinkin muututtuaan vihdoin vampyyriksi.)
Suvi NIINISALO: Vedenneitojen lähteillä
Ihana kirja kansikuvaansa myöten. Tätä lueskelin pitkään ennen nukkumaanmenoa, sopivan kevyttä tietokirjallisuutta iltasaduksi. Vedenneidot vaan on niin ihania! Jos minulla olisi kahvipöytä ja harrastaisin hienonnäköisten kirjojen säilyttämistä sillä, tämä voisi olla yksi niistä.
Sofi OKSANEN: Puhdistus
Tässäpä kirja, jonka lukeminen vaan jäi ja jäi... Viime vuonna kyseinen näytelmä lopulta tuli jopa tänne meidän kaupunkiin ja sen jälkeen sain tartuttua myös kirjaan. Olihan se hyvä, kirja oli näytelmälle todella uskollinen. Tietysti oli kivaa vähän enemmän saada tietoa taustoista, mutta mielestäni Oksanen oli jo näytelmään tiivistänyt erittäin hyvin oleellisen. Oksasen kirjoista suosikkini on siis edelleen Stalinin lehmät. Jossain haastattelussa Oksaselta muuten kysyttiin, aikooko hän seuraavassa kirjassaan kirjoittaa jostain muustakin kuin Virosta. Mielestäni Oksanen vastasi aika hyvin, että kyllä Paasilinnakin (tai Päätalo tai joku, muisti pätkii...tämä on erittäin vapaasti lainattu) on kirjoittanut aika monta kirjaa Suomesta ja hyvin on kelvanneet.
Melissa P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa
Tämänkin kirjan lainasin Marjatalta ja taas esimerkki päähenkilöstä, josta en kamalasti kiinnostunut. Mietin vaan että aika kurjasti menee tytöllä. Tyyli oli päiväkirjamainen ja lattea, mutta onneksi kirja oli myös lyhyt!
Vielä 9 kirjaa lukematta. Saa nähdä miten vuosi riittää...
Kajsa INGEMARSSON: Keltaisten sitruunoiden ravintola
On olemassa joitakin kirjoja, joita tarkkaavainen ihminen voi löytää ihan jokaiselta kirpputorilta (riippumatta siitä onko kysessä itsemyyntikirppis vain esim. SPR:n Kontti). Aiemmin tällainen kestoklassikko oli Macno (en onnistunut löytämään ollenkaan linkkejä tähän netissä, joten ilmeisesti sitä ei kukaan ole lukenut? En minäkään) ja nykyään se taitaa olla tämä Ingemarssonin kirja. Netistä luin että kirja oli vuoden 2005 myydyin Ruotsissa. Huhhuh. Kömpelöitä henkilöhahmoja ja aika olemattomia juonenkäänteitä. Kirja yritti ehkä vähän liikaa olla jotenkin vakavastiotettava, sillä enemmän olisin (ehkä) tykännyt jos olisi edes välillä mennyt kunnolla överiksi ja ollut reilusti hömppää. Positiivista: Raikas kansi, siinä oli sitruunoita.
Ha JIN: Odotus
Tähän kirjaan sitten päädyin J-hyllyllä lähinnä kai siksi etten ole aiemmin paljoakaan tutustunut kiinalaiseen kirjallisuuteen. Kirjan tapahtumat sijoittuvat kulttuurivallankumouksen aikaan, joskaan se ei ollut pääosassa vaan näkyi yleisellä tasolla päähenkilöiden maailmassa. Kiinnostavinta oli mielestäni arjen kuvaus. Päähenkilö, lääkäri Lin Kong esimerkiksi joutuu valtion määräämänä töihin sairaalaan satojen kilometrien päähän perheensä luota ja siellä hän asuu asuntolassa 4 huonetoverin kanssa. Hyvinkoulutettu lääkäri! Paitsi että tekee työnsä hyvin kaikkien työntekijöiden pitää lisäksi vuosittain suorittaa koe oikeanlaisesta (kommunistisesta) ajattelusta. Tuli kovasti olo, että nykyään sitä pääsee työelämässä aika helpolla ja muutenkin on pulla suussa, kun jopa yliopiston palkoilla pystyy ihan oman asunnonkin hankkimaan.
Hanif KUREISHI: Esikaupunkien Buddha
Tämä kirja oli päässyt joskus "luettavat"-listalleni, koska on ilmeisesti jo jonkinlainen klassikko. Itse en ihan kauheasti innostunut - en jotenkin osannut eläytyä päähenkilön hölmöilyihin eikä tuo 70-luvun Englantikaan miljöönä ollut minua kaikkein eniten kiehtova. Luulen silti että jotain muuta tulen vielä Kureishilta lukemaan.
Stieg LARSSON: Miehet jotka vihaavat naisia, Tyttö joka leikki tulella, Pilvilinna joka romahti
Näistä ensimmäinen tuli ostettua pokkarina lentokentältä Intiaan lähtiessä, kun tarvitsin mukaani kirjan jonka voin hylätä lukemisen jälkeen (toinen vaihtoehtoni oli Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa, mutta se taisi jäädä hyllyyn siksi että arvelin etten pysty lukemaan teiniahdistuksesta aavikolla. Kyllä tässäkin sitten ahdistusta oli ihan riittävästi). Ja ehkä vähän oli mukana "pakko tietää mistä kaikki muut puhuu"-syytä. Larsson ei ehkä ole mikään tiivistetyn ilmaisun mestari, mutta yllättävän hyvin jaksoin lukea, miten päähenkilö selvittelee jotain talousrikosta. Ja vikat kaksi osaahan oli oikeastaan kuin yksi kirja, jota kirjoittaja ei ole saanut puserrettua lyhyemmäksi vaan on jakanut sen siksi puoliksi. Vähän minua ihmetyttää edelleen, millä perusteella Larssonia tituleerataan hyvinvointi-Ruotsin romuttajaksi yms. - vastaavia juonia naisiin kohdistuvasta väkivallasta on kyllä muissakin dekkareissa ja muutenkin juonenkäänteet oli välillä sen verran uskomattomia että itse en kokenut niiden hirvittävän hyvin sitoutuvan reaalimaailmaan. Edes vaikka lukujen alussa olikin kaikenlaisia todellisia(?) tilastoja väkivallasta Ruotsissa (kun ei ne edes sitten mitenkään liittyneet juoneen!). Olisin minä näitä silti voinut lisääkin lukea, jos kirjoittaja ei olisi kuollut. Lähitulevaisuudessa pidän ainakin leffaillan, jossa katson kaikki tähän mennessä julkaistut elokuvat.
Stephenie MEYER: Twilight, New moon, Eclipse & Breaking dawn
Näihin tutustumisessa oli sama syy kuin Larssonin kirjoissa - halusin tietää mistä kaikki puhuvat. Jos tarkkoja ollaan niin näistä olen LUKENUT vain New Moonin, loput kuuntelin äänikirjoina ja täytyy muuten mainita että englanninkielisen version lukija Ilyana Kadushin on ihana. Kakkososan päädyin lukemaan kun ekan olin ottanut äänikirjana Intiaan ja sen kuunneltuani piti tietysti saada kakkososa unettomia öitä varten. Tuli sitten ostosreissulla tutustuttua sellaiseenkin ilmiöön kuin piraattikirjat: kirja ei maksanut juuri mitään, mutta se on painettu omituiselle harmaalle paperille, osat sivuista oli nidottu vääriin paikkoihin ja osa oli peilikirjoituksella! Pysyypähän lukija vireänä. (Niin ja kyllä se Stephenie jossain on onnistunut, kun jaksoin kuitenkin kaikki osat kahlata läpi vaikka Bella olikin ärsyttävä. Varsinkin muututtuaan vihdoin vampyyriksi.)
Suvi NIINISALO: Vedenneitojen lähteillä
Ihana kirja kansikuvaansa myöten. Tätä lueskelin pitkään ennen nukkumaanmenoa, sopivan kevyttä tietokirjallisuutta iltasaduksi. Vedenneidot vaan on niin ihania! Jos minulla olisi kahvipöytä ja harrastaisin hienonnäköisten kirjojen säilyttämistä sillä, tämä voisi olla yksi niistä.
Sofi OKSANEN: Puhdistus
Tässäpä kirja, jonka lukeminen vaan jäi ja jäi... Viime vuonna kyseinen näytelmä lopulta tuli jopa tänne meidän kaupunkiin ja sen jälkeen sain tartuttua myös kirjaan. Olihan se hyvä, kirja oli näytelmälle todella uskollinen. Tietysti oli kivaa vähän enemmän saada tietoa taustoista, mutta mielestäni Oksanen oli jo näytelmään tiivistänyt erittäin hyvin oleellisen. Oksasen kirjoista suosikkini on siis edelleen Stalinin lehmät. Jossain haastattelussa Oksaselta muuten kysyttiin, aikooko hän seuraavassa kirjassaan kirjoittaa jostain muustakin kuin Virosta. Mielestäni Oksanen vastasi aika hyvin, että kyllä Paasilinnakin (tai Päätalo tai joku, muisti pätkii...tämä on erittäin vapaasti lainattu) on kirjoittanut aika monta kirjaa Suomesta ja hyvin on kelvanneet.
Melissa P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa
Tämänkin kirjan lainasin Marjatalta ja taas esimerkki päähenkilöstä, josta en kamalasti kiinnostunut. Mietin vaan että aika kurjasti menee tytöllä. Tyyli oli päiväkirjamainen ja lattea, mutta onneksi kirja oli myös lyhyt!
Vielä 9 kirjaa lukematta. Saa nähdä miten vuosi riittää...
