Takki Carlson, pipo Sokos, huivi + kukkanen joululahja Puumalan ystävättäreltä
Kun vanha nuori matkustaa, hän valitsee matkakohteensa aina hyvin tarkasti. Tällä kertaa määränpääksi valikoitu Puumala, eräs Suomen suosituimmista kesämökkikunnista. Ja mikäpä fiksumpaa, kuin lähteä katsastamaan upea kesäpaikka keskellä tammikuun pakkasia.
Varsinaisesti Marjatta lähti Puumalaan pitämään seuraa ystävättärelleen, joka joutui siellä vielä muutaman päivän töitä tekemään ennen äitiyslomalle jäämistä. Seuran ansiosta meno ei siis päässyt liian villiksi yltymään (vaikka toki Puumalassa ravintoloita ja Alkokin olisi). Neljän päivän ohjelmassa oli siis töitä/opiskelua, kaupassa käyntiä, ruuanlaittoa, pelailua ja television katsomista.
Loppiaisen vuoksi työviikko jäi kahteen päivään eli viikonloppu koitti kovin pian. Lauantaina oli todella kaunis sää ulkoilla. Marjatta kävi ystävättärensä kanssa tutustumassa Puumalansalmen ylittävään Puumalansalmen siltaan:
”Puumalansalmen silta hallitsee kirkonkylän maisemaa. Viimeiset lossikyydit ajettiin 1995, jolloin silta vihittiin käyttöönsä. Puumalansalmen silta on Suomen 4. pisin maantiesilta. Siltatornin hissi vie kävijän nopeasti näköalatasanteelle 28,5 m korkeuteen, josta voi ihastella ympärillä siintelevää Saimaata. Sillalla ei ole pysäköintiä, mutta siltahissi toimii myös Suomen ainoana vertikaalisena kevyenliikenteen väylänä, sillä polkupyörän kuljettaminen hississä on sallittua. Rohkeimmat voivat jatkaa siltakerroksesta rappuja pitkin ylös näköalakahvilaan, joka kohoaa n. 37 m Puumalan vilkkaan vierassataman yläpuolelle.” (Puumalan matkailusivut)
(Tämä tärkeä tiedonmurunen 4. suurimmasta maantiesillasta on saanut Marjatan miettimään, mitä muita siltoja voi olla olemassa kuin maatiesiltoja. Jos joku rakkaista lukijoistamme osaa tähän kysymykseen vastata, otamme tiedon ilolla vastaan.)
Matkan suosikkiruoka oli ehdottomasti pitsa, josta nautimme kolmena päivänä neljästä. Yleensä Marjatta suosii lähipizzerioiden tarjontaa, mutta Puumalan tyyliin sopi sitä tehdä itse. Pohja syntyy hyvällä vanhalla reseptillä, jonka kätevä leipuri muistaa tietysti ulkoa jo yläasteajoilta saakka:
* * * * *
Pitsapohja
1,5 dl vettä
25 g hiivaa
0,5 tl suolaa
4 dl vehnäjauhoja
0,5 dl öljyä
Hiiva ja suola liuotetaan kädenlämpöiseen veteen. Jauhot vaivataan taikinaan ja lopuksi lisätään öljy. Taikinan annetaan kohota pyyhkeen alla vähintään puoli tuntia, minkä jälkeen se kaulitaan pellille sopivaksi ja annetaan vielä hiukan aikaa kohota pellillä. Sitten vain täytettä päälle ja uuniin! (Uuni kannattaa ensin lämmittää n. 250-asteiseksi ja pitää pitsaa siellä sitten n. vartin ajan.)
* * * * *
Puumalan-matka päättyi siihen, että Marjatta lähti jälleen Helsinkiin, jossa hän onkin viimeisen vuoden aikana käynyt noin parikymmentä kertaa. Reissu oli vallan mielenkiintoinen: vähintään puolet 300 kilometrin ajomatkasta takapenkillä kirkui kaksi lasta turvaistuimissaan. Tämä sai Marjatan pohtimaan sitä tosiasiaa, että tässä maailmassa on ehkä jo tarpeeksi lapsia. ;)
